Toipuminen hyvällä mallilla

Tämä vuosi alkaa pian olla lopussa ja on aika aloittaa pian uusi vuosi. Ajattelin tulla hieman kertomaan Rudolfin kuulumisia tänne blogin puolelle. Toipuminen on sujunut hyvin, mutta edelleen ollaan häkkihoidossa ja liikuntakiellossa, joten se on eniten rajoittanut elämistä. Rudolfin joulu sujui hyvin ja nautti olostaan, kun kotimme täyttyi sukulaisista. Tämä tarkoitti samalla sitä, että poika sai paljon huomioita, sekä rapsutuksia ja syliä. Pukki toi Rudolfille pienen vinkupossun, joka oli hyvin osuva lahja. Tämä pieni possulelu on saanut paljon kyytiä ja siitä tuli heti Rudolfin lempilelu. Koska lenkille ei olla päästy liikuntakiellon vuoksi, pääsi Rudolf Tapaninpäivänä perheen mukaan lenkille, mutta joutui tyytymään vain maisemien katseluun rattaista. Tammikuun alkupuolella meillä on viimeinen aika ortopedille, jossa otetaan jalasta röntgenkuva ja poistetaan pinnat murtumakohdasta. Jospa sen jälkeen pääsemme takaisin normaaliin arkeen ja aloittamaan hiljalleen kuntoutumisen.
Rudolf ja emäntä toivottaa kaikille oikein hyvää pian alkavaa Uutta Vuotta!

Pentukuvia ja kuulumisia

Blogi on viettänyt hiljaiseloa takapakkien vuoksi, koska Rudolf satutti reilu viikko sitten toisen takajalkansa ja se jouduttiin operoimaan. Itse jalan operaatio sujui hyvin, mutta nukutuksessa oli hieman ongelmia. Joten jouduimme viime viikonloppuna viettämään aikaa eläisairaalassa, jossa saatiin Rudolf taas kotikuntoiseksi. Vajaan viikon verran ollaan nyt toivuttu kotona ja hyvin on voimat palautuneet pojalle. Ikävää Rudolfin kannalta on se, että liikkumista on rajoitettu ja nuorella pojalla energiaa riittäisi temmeltää, mutta joutuu nyt viettämään suurimman osan päivästä pentuaitauksessa. Mutta toivotaan nyt, että jalka tästä toipuu ja pian pääsee taas temmeltään kunnolla.

Koska viime aikoina otetut kuvat eivät ole niin iloisia, niin ajattelin ilahduttaa pentukuvilla blogia. Näissä kuvissa Rudolf on pari päivää vajaa kahdeksan viikkoinen ja olemme juuri kotimatkalla kasvattajan luonta omaan kotiin. Tuntuu ettei tästä ole kauan, mutta kun katsoo nyt ulos ja näitä kuvia, niin näyttää että tuosta kotimatkasta on jo pitkäaika. Joulukuu on vaihtunut ja lunta on saatu maahan, Rudolf ja emäntä toivottaa oikein ihanaa joulun odotusta kaikille!

Näkyvyyttä lenkkipolulle

Talven tuloa on saatu odottaa tänä vuonna pitkään, eikä meillä päin ole edelleenkään valkoista maassa. Pimeää ja märkää riittää, joten illemmalla ulkoillessa on ehdottoman tärkeää käyttää heijastimia. Joten kuva kertoo kaiken, nyt näkyy Rudolf paremmin. Käytössä on ollut heijastinpanta ja hihna, mutta luulen, että tämä liivi auttaa asiaan vielä paremmin. Talvella tämän voi laittaa neulepuvun päälle, jossa ei itsessään ole heijastimia. Muistakaan kaikki ihmiset, että koirat käyttää heijastimia liikenteessä. Rudolf ja emäntä lähtee nyt tuonne pimeyteen ulkoilemaan, mukavaa viikonloppua kaikille!

PS. Rudolfin blogia voi nyt myös seurata facebookissa!

"Kissa-hiirileikki"

Rudolf on keksinyt leikin, jota osaa käyttää erilaisissa tilanteissa hyödykseen. Nappaa jotain salaa ja lähtee juoksemaan karkuun. Varmasti jo kuvittelette näkyä, että emäntä juoksee pitkin pihaa koiransa perässä, niin näin asia ei ole. Lähinnä tämä "kissa-hiirileikki" on Rudolfin ja lasten välinen kamppailu. Hyvä esimerkki on tilanne, kun koululaiset lähtevät aamulla kouluun, niin käyttää Rudolf tilanteen hyväksi ja käy nappaamassa kengän, hanskan tai hatun ja lähtee iloisesti karkuun. Tätä kissa-hiiri leikkiä Rudolf rakastaa. Aikansa sitä jatkaa ja kuitenkin suosiolla sitten luovuttaa. Selkeästi alkaa tähän silloin, kun näkee, että muilla on jotain muuta mielessä tai pian on jäämässä yksin kotiin.

Yllä oleva kuvasarja on napattu sunnuntaina, juuri kun Eino myrsky oli tulossa päälle ja siivosimme viimeisiä lehtikasoja pois pihalta. Rudolf nappasi tytön sormikkaan ja tyttö lähti leikkiin mukaan.

Ranskistreffit 16/11-13

Tänään olimme Rudolfin kanssa Imatralla ranskiskävelyllä, jonka oli kutsunut koolle alueemme ranskanbulldoggi yhdistyksen yhteyshenkilö. Mukana oli yhteensä seitsemän ihanaa ranskista ja kymmenkunta emäntää/isäntää. Todella hyvin sujui tapaaminen ja Rudolf jaksoi reippaasti kävellä ensiksi pienen lenkin, joka päättyi siihen, että koirat saivat vapaana leikkiä (tai ainankin osa koirista). Kotimatkalla oli väsynyt pentu, mutta aivan varmasti onnellinen ja taas kokemusta rikkaampi. Jäämmekin innolla odottamaan seuraavaa tapaamista, joten terveisiä kaikille mukana olleille ja toivottavasti tavataan pian uudelleen!

Tarkkailija

Eilen kun otin Rudolfista kuvia talomme edustalla, tuli myös napattua enemmänkin kuvia. Arkipäivän valoisat tunnit vierähtät töissä, joten luulen, että jatkossakin kuvia tulee otettua enemmän näin viikonloppuisin. Tässä nyt muutamia otoksia, joissa tarkkaillaan ympäristöä. Taloamme ympäröi iso pihapiiri ja tilaa riittää juoksenella vapaana, joskus rauhallisella kotiellä liikkuu ihmisiä tai naapurista kantautuu ääniä. Hyvin tarkkaavaisesti Rudolf seuraa mitä ympärillä tapahtuu. Sen vuoksi sainkin taltioitua muutaman kuvan, jossa herra on edes hetken paikkoillaan, kun kuuntelee tai katselee ympäristöön.

Neljä kuukautta

Kun Rudolf saapui meille, niin otin heti ensimmäisinä päivinä kuvia talomme edustalta. Nyt kun vertaa kuvaa (klik), jossa kahdeksan viikoinen pentu istuu talon edustalla ja vertaa yllä olevia kuvia, niin huomaa kuinka iso pentu meillä jo onkaan. Muistelu johtuu ehkä siitä, että olen kuluvan viikon aikana päässyt näkemään ystäväni  ranskanbulldogin pentua, joka heille kotiutui viikko sitten. Niin nopeasti se pikkupentu aika menee, joten joka hetkestä kannattaa nauttia täysillä.

Pitää vielä mainita, että Rudolfista on kehkeytynyt melkoinen malli. Käskystä istui juuri siinä kohtaan missä pyysin ja ylväästi katseli ympärilleen, kun edessä napsin herrasta kuvia. Mutta kun annoin luvan mennä, niin sitten jatkui vauhdikas meno. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kuulumisia ja Fanny-kaveri

Pari viikkoa on vierähtänyt edellisistä kuvista, joten on taas aika hieman päivittää Rudolfin blogia. Kuten huomaa, niin syksy on mennyt vauhdilla eteenpäin ja vielä edellisissä kuvissa näkyvä ruska on hävinnyt ja lehdet ovat tipahtaneet puista. Tämä vuodenaika on niin väritöntä ja pimeää, joten talvea ja lunta odotellaan, tai emäntä odottaa.

Tuntuu että pentuika menee vauhdilla, katsoin tänään kuvia kun Rudolf tuli meille ja onpa kasvua tapahtunut paljon. Ollaan käyty viimeisissä rokotuksissa ja painoa on reilu 6kg tällä hetkellä. Perusasiat osataan jo aika hyvin, paikalla oloa treenataan erilaisilla tavoin päivittäin. Seisominen voisi olla seuraava haaste, sitä ollaan kyllä harjoiteltu, mutta helposti se peppu painuu alas. Olen yrittänyt napsia sivusta kuvaa tänne blogiin ja ilman apukäsiä se lienee lähes mahdotonta tällä hetkellä. Harjakuvassa näkyy ehkä parhaiten sivuprofiilia.

Muuten arki on sujunut hyvin pennun kanssa, täytyy sanoa, että yllättävän kiltti pentu. Mitään ei ole tuhonnut, ei edes omia lelujaan. Kaikki kielletty on kyllä aina mielessä, wc:stä käydään varastamassa tilaisuuden salliessa wc-harja, vessapaperia tms. Kengät ovat tietysti himotuslistalla, mutta onneksi ne meillä säilytetään ovien takana.

Aiemmin on pitänyt mainita, että Rudolf kävi nettitreffeillä. Tämän blogin kautta yhteyttä meihin otti Fanny neidin emäntä ja tapasimme vajaa kolme viikkoa sitten ensimmäistä kertaa. Fanny on viikkoa vanhempi ranskanbulldoggi kuin Rudolf, joten voitte vain kuvitella, miten samalla aaltopituudella pennut olivat. Tapasimme pari päivää sitten uudelleen ja tällä kertaa pennut pääsivät vapaana leikkimään. Viimeisimmästä tapaamisesta ei ole kuvia, mutta yläpuolella on pari otosta kaveruksista muutaman viikon takaa. Terveisiä Fannylle ja omistajille!