Kun Rudolf saapui meille, niin otin heti ensimmäisinä päivinä kuvia talomme edustalta. Nyt kun vertaa kuvaa (klik), jossa kahdeksan viikoinen pentu istuu talon edustalla ja vertaa yllä olevia kuvia, niin huomaa kuinka iso pentu meillä jo onkaan. Muistelu johtuu ehkä siitä, että olen kuluvan viikon aikana päässyt näkemään ystäväni ranskanbulldogin pentua, joka heille kotiutui viikko sitten. Niin nopeasti se pikkupentu aika menee, joten joka hetkestä kannattaa nauttia täysillä.
Pitää vielä mainita, että Rudolfista on kehkeytynyt melkoinen malli. Käskystä istui juuri siinä kohtaan missä pyysin ja ylväästi katseli ympärilleen, kun edessä napsin herrasta kuvia. Mutta kun annoin luvan mennä, niin sitten jatkui vauhdikas meno. Mukavaa viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti